Sosiaalinen media oppimisen tukena

Pedagoginen osa

2008-10-14T10:32:00.002+03:00

Jaikussa keskustelua pedagogisen osan sisällöstä ja yleisemminkin sosiaalisen median opetuskäytöstä.

Wikiopistoon kurssi

2008-10-07T11:53:00.002+03:00

Kokemusten ja ideoitten pohjalta rakennellaan tänä syksynä Wikiopistoon kurssi, joka opastaa ulos luokkahuoneesta. Mukaan olisi hauska saada kirjoittajia.

Lokakuun lopulla pystyn itse aloittamaan kurssin jäsentelyn. Sosiaalisen median opas toimii yhtenä aineistona. Wikikirjastoon kirjoitetaan myös sosiaalisen median verkostoitumisesta pientä aineistoa. Kurssille siis voidaan laatia kollektiivisesti oheislukemisto.

Palautetta 7.10.

2008-10-07T11:39:00.002+03:00

Tämä pitää korjata mahdollisimman pian:

"Huomasin, että kohdassa 4.6 Informaation jakaminen ja kohdassa 6 Sovellusideoita sivun tulostus pdf:nä ei onnistu, koska pdf-linkistä tulee molemmilla kerroilla edellisen kohdan sivun teksti eli ilmeisesti vahingossa sivulle on laitettu väärä tiedosto."

Kun syyslukukauden pahin ruuhka hellittää, käyn läpi palautteiden ja kielenhuollon asiat, muutamia oleellisia uudistuksia on myös palvelutarjonnan puolella tullut, mm. mainio Google Sites ja Friend Feed, sekä Google Readerin uusia ominaisuuksia. Myös pedagoginen osa on tulossa.

Ja ruotsinnosta toivottiin jälleen.

Palautetta tulostuksesta ja linkityksistä

2008-09-02T12:09:00.002+03:00

Näitä hoitelen, jahka saadaan aikuislukio, päätyöni, rullaamaan.

Palaute A:
Printtauksessa törmäsin pikkuongelmaan: esim. 5.4 Lähdekriittisyys ja
6. Sovellusideoita heittävät pdf:nä väärille sivuille.

Palaute B:
Tuolla aivan lopussa, kohdassa 4.6 ja 6 huomasin pienen virheen.
Del.icio.us. on nyt Delicious ja osoite vastaavasti delicious.com
(vanhakin osoite toimii).

Palaute C:
llmeisesti
opas on tällä hetkellä tulostettavissa
netistä sivu kerrallaan. Onko sinne mahdollista laittaa sellaista
tulostettavaa versiota, josta saisi tulostettua koko
oppaan yhdellä kertaa.

Hieman surffailin sivuilla ja huomasin myös, että klikkaamalla logoa
pääsee uudelle sivulle eli logo toimii linkkinä ko. logoon (kuvaan).
Onko se tarkoituksella toteutettu noin?

Palaute D:
Parannusehdotuksena sellainen tulostusversio olisi
mukava. Henkilökohtaisesti en pidä ruudulta lukemisesta (silmät rasittuvat),
joten tulosteversio olisi tosi hyödyllinen.

Muistiinpano

2008-07-13T20:38:00.001+03:00

iGooglen linkki puuttuu informaation ohjailusta, selostustakin sopisi olla, samoin Googlen työvälineosastolla kannattaa esitellä lyhyesti sekä Google Reader että iGoogle.

Lisäsin ajanhallintaan Remember the Milk.

Sosiaalisen median netiketti

2008-07-06T15:12:00.004+03:00

Oppaassa asiat pitää esittää lyhyesti, ymmärrettävästi ja selkeästi. Lisäksi esityksessä pitää huomioida ruudulta lukeminen, ei siis pitkiä selostuksia. Netiketti kuuluu lukuihin, joihin en ole vielä tyytyväinen. Itse termi on monille uusi, vaikka verkossa viihtyville ei ole. Kun kirjoitin omalla koululla tänä keväänä uusitun tietotekniikan kurssikuvaukseen netiketti-sanan, minulta kysyttiin koululla, että eikös tässä ole virhe.

Jaikussa on virinnyt keskustelua tietyntyyppisen verkkoavoimuuden ja ammatillisen toiminnan netiketistä. Keskustelussa käytetään sisäpiirin ilmaisuja (jaikusourcing, sourcing, crowdsourcing, suomiposse, dedikoitu kanava, foorumi, ketju jne.). Eräs hankaluus sosiaalisessa mediassa on kielenkäyttö. Oppaaseen laitoin linkin Yksityisen kielitoimiston kielipoliisin Sana viikonvaihteeksi -sivulle, sieltä löytyy suuri joukko hyviä sanakutkutuksia, ei perinteistä sananselitystä. Ehkä Chat-definitions kannattaisi lisätä... pitää miettiä.

Tein tämän yksinkertaisen lisäyksen heti Netiketti-luvun alkun:

Perusperiaate on samalla lailla yksinkertainen kuin kaikessa etiketissä: toimi itse, kuten toivot muiden toimivan. Ole siis kohtelias ja ota muut huomioon.

Palautetta osa 3

2008-07-06T14:51:00.004+03:00

Lukijalta tuli palautetta, jossa kertoi, että ruudulta lukeminen rasittaa silmiä. Toivoi tulostusversiota.

Hyvä idea. Ja helppo toteuttaa. Laitan nyt ensi hätään pdf:n jokaisesta sivusta. Mac on siitä mukava näissä jutuissa, että vakiona pdf-tulostus, Windows-koneelle saa kätevän CutePDF-ohjelman, jolla sama asia hoituu (asentuu tulostimeksi ja tulostaa valittuun tiedostoon).

Lopullisessa versiossa on hyvä laittaa parempi tulostusversio. Google Page Creator, jolla sivujen ylläpito nyt tapahtuu, ei sisällä prin this page -toimintoa. Oikeastaan olisi mukavaa tehdä ekirja. Ja tietenkin tulostusversiona sivukohtaisen tulostuksen lisäksi koko opas yhdellä napinpainalluksella.

Työkaverinikin oli tulostanut oppaan. Taidan laittaa tulosteet heti, vaikka niihin tuleekin muutoksia. Ei vie pitkää aikaa.

Lisäys blogi-lukuun

2008-07-03T12:45:00.004+03:00

Oma havainto: Blogit-luvussa blogihakuihin annetaan vain Blogilista. Lisään muutaman muun hyvän blogihakupalvelun. Olen koonnut blogien hakupalveluita. Lisäsin myös Ajanhallintaan uuden selkeän ja näppäränoloisen yhteisen ajan sopimissivun When is Good.

Ja tulipa havaittua, että Safarissa eivät toimi kaikki Google Page Creatorin jutut. Firefox3 on välillä hieman aiheuttanut koneen turhaa kuormitusta. Flock siis käyttöön.

Palautteita osa 2

2008-06-30T23:26:00.002+03:00

Olin kirjoittanut oppaan ensimmäiselle sivulle:
"Keskeistä avoimen verkon palveluille on, että ne perustuvat yhteisöllisesti tuotettuun ohjelmistoon (avoimeen lähdekoodiin). Palveluiden peruskäyttö on ilmaista eikä omalle koneelle tarvitse yleensä ladata erillistä ohjelmaa palvelun käyttämistä varten."

PK. antoi oivaa palautetta: "Hmm. En menis kyllä tolleen väittämään - antaa sellaisen kuvan, kuin ilmaisuus johtuisi vain avoimesta lähdekoodista. Mitä nyt sitten perustuminen onkaan. Useimmiten palveluiden koodeja ei julkaista, joten emme voi tietää. Todennäköisesti tilanne yleensä on se, että omaa suljettua koodia on tehty paljon ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään avoimen koodin projekteja. On totta, että avoin koodi on keventänyt yritysten kulurakennetta, mutta kyse ei ole vain siitä. Toimintaympäristö on muutenkin erilainen kuin
aikaisemmin. Laajakaistalittymien yleistyminen ja aktiivisen netinkäytön yleistyminen ovat lisänneet potentiaalisia käyttäjiä, uudet liiketoimintamallit (mm. freemium) ja nettimainos-ekologian kehittyminen osaltaan mahdollistavat tuloksen tekemisen, vaikkei palveluista heti laskutetakkaan."

Toimenpiteeni: Tarkensin vielä asiaa keskustelemalla asiantuntijan kanssa. Aihe ei ole ollenkaan suoraviivainen, esimerkiksi juuri luin, että Grou.ps julkaiseen lähdekoodinsa. Mutta johtopäätös oli siis se, että jätin tuon ensimmäisenä olevan ongelmallisen lauseen pois (Keskeistä... jne.). Lisäsin PK:n antaman Chris Andersonin verkkoartikkelin linkin Ilmaiset ohjelmat ja palvelut -sivulle. Samalla sivulta löytyy muutakin apua ymmärrykseen: TIEKE:n julkaisemat Kari A. Hintikan mainiot oppaat. Tosin täytyy ihmetellä, ettei Tieken kaltainen organisaatio julkaise kunnollisia e-kirjoja, kun oppaat ovat ainoastaan netissä. Kaksipalstaista taittoa on ärsyttävää lukea ruudulta.

Asia on siis yksinkertaisimmillaan niin, että tuotteiden kustannus asiakasta kohden on likimain nolla, joten (osa) tuotteista kannattaa antaa ilmaiseksi. Aiheeseen liittyen: kiinnostavaa luettavaa blogissa Stategy of giving.

Palautteita osa 1

2008-06-26T14:14:00.007+03:00

Ensimmäiset palautteet (merkitsen sähköpostilla ja lomakkeella palautteen antaneet kirjainkoodilla, muut verkkopersoonan mukaan asianomaiseen kohtaan linkitettynä):

M: "Olisiko alkupuolella hyvä olla lyhyt oppimisteoreettinen perustelu, miksi sosiaalinen media olisi opettajalle ja kouluttajalle ja oppijalle viksu työkalu?"
Vastaus: Olisi ilman muuta, kun se on mukana otsikossakin. Muutin otsikkoa. Ensin siinä luki jotain tyyliin sosiaalisen median opas työkäyttöön, kohderyhmänä hanketyöntekijät. Sitten parin toukokuisen etäluennon jälkeenmietin uusiksi. Hanketyöntekijät ovat usein opettajia tai kouluttavat opettajia ja joku saattaa jopa tehdä yhteistyötä opiskelijoitten kanssa. Sometu on vakiinnuttanut ilmaisun Sosiaalinen media oppimisen tukena, vaikka se onkin otsikoksi pitkä. Kohdentaa. No, sitten otsikon muutoksen jälkeen en kuitenkaan muuttanut rakennetta muuten. Oppimisteoreettinen osuus on graduni aihepiiriä (opettajien työssäoppiminen sosiaalisen median verkostoissa), joten tämä lisäys tulee ilman muuta.

Timo Rainio kommentoi Sometu-verkoston keskustelussa: "Anne kuulutti kommentteja oppaan pedagogiseen osaan liittyen. Yksi näkökulma , joka sosiaalisessa mediassa korostuu on tuo työssäoppimisen pedagogiikka tai tekemällä oppimisen pedagogiikka. Aiheeseen liittyen varmasti paljon tiedettä tehty ja tietoa löytyy, mutta että osataanko aina yhdistää että esimerkiksi tämä on nyt sitä sitten ihan käytännössä."
Josta ajatus: Pitää käydä läpi ITK-päivien tämän vuoden esitykset. Samoin kelailla erilaiset konferenssit netistä. Sosiaalisen median tutkimus ei ole vielä kovin pitkällä, on niin uutta. Verkkopedagogiikkaa sinällään on kyllä tutkittu jo pitkään. Sieltä saa hyvät pohjat. Pedagogiikkaan liittyen tein toissa kesänä lukiolaisille kurssiwikin, josta löytyy muutamia käyttökelpoisia osia (kuten osio oppimisympäristöistä)

Edelliseen keskusteluketjuun liittyvä jatko, Irmeli Pietilän ja Pekka Ihanaisen kommentit, ovat myös sopivaa märehdittävää tähän kehittelyyn.

Opasta täydentävä, laajentava ja taustoittava blogi

2008-06-26T13:08:00.000+03:00

Viime tiistaina 24.6.08 julkaistiin Opetushallitukselle kirjoittamani opas Sosiaalinen media oppimisen tukena. Opas tilattiin oppimisympäristöhankkeitten vetäjille.

Pääsin ensimmäistä kertaa julkaisemaan käsikirjoituksen niin, että voin editoida sitä julkaisun jälkeen yleisöpalautteen perusteella. Tätä ennen on aina pitänyt metsästää vapaaehtoisia kommentaattoreita ennen käsikirjoituksen luovuttamista. Kyse on tällä kertaa ilmiökentästä, jossa leimallista ovat aiheen laajuus ja moninaisuussekä alituinen muutos. Se, mitä kirjoitan tänään, on huomenna hieman vanhaa ja ylihuomenna jokin on jo oleellisesti muuttunut.

Olen saanut heti tuoreeltaan enemmän palautetta, kuin mistään muusta aiemmin julkaistusta, joita on sentään jo kertynyt. Pari avunpyyntökysymystä on tullut. Sellaisia otan vastaan mielelläni, koska niiden avulla oppii aina itse ja samalla voi rikastaa opasta.

On kiinnostavaa seurata muokkausprosessia, joten raportoin sen tähän blogiin (lukittelusana 'muokkaus').

Itse käsite sosiaalinen media on tuore ja hatara, voisi sanoa, jopa huono, mutta muutakaan ei ole. Asiasta on keskusteltu Jaikussa pariinkiin otteeseen (ketju 1 ja ketju 2 loppupää). Pähkäilen gradussani samaa, enkä ole yksin. Jo yksin tästä syystä aloitan tämän blogin.